|
Ensi-ilta
24. 4. 2010
klo 15.00 - LM
Huom esitysaika! ti
27.4,2010
ke 28.4.2010 ti
4.5.2010
to 6.5.2010
la 8.5.2010 ti
11.5.2010 LM
to 13.5.2010
pe,14.5.2010
klo 19.00 Esityksen
kesto
1 h 20 minuuttia
ei väliaikaa
|
Ensi-ilta oli 24.4.
Esitykset (vain 9kpl )
Suvilahti,
rakennus 5 (Tiivistämö) LÄHTÖ kutsuu matkalle ihmisen
sisimpään, vereslihalle, sokeaan pisteeseen.
Näytelmän on ohjannut ja
dramatisoinut kuuden Kultsalaisen kirjoittaman tekstin pohjalta Jorma Hellström.
  Tiina
Schneider palaa lähtöpisteeseensä 20 vuoden jälkeen. Hän on halunnut unohtaa kipeät
muistonsa, mutta menneisyyttä ei pääse pakoon.
Hän on jälleen lentokentällä
lähdössä sinne, minne ei missään nimessä halua.
Satunnaiset matkaajat ulkomaanterminaalissa
alkavat elää Tiinan mielikuvituksessa ja hekin joutuvat tilille menneisyytensä
kanssa.
LÄHTÖ
kertoo kuusi tarinaa ja kuusi erilaista syytä paeta sitä,
mikä on aina väistämättä
edessä.  Näytelmä
on kipeä ja kepeä, iloinen ja suruinen,
unenomainen kurkistus syihin ja seurauksiin.
Käsikirjoitus Tapio Rauvala,
Riitta Selkälä,
Pirjo Holm,
Jorma Hellström,
Jouni Puumalainen,
Vesa Salmi  Näyttelijät
lavalla:
Minna Mirha, Kati Hynninen, Johanna Ruonala,
Riitta Selkälä,
Elina Salminen, Mia Salonen,
Jorma Karppinen, Jari Mattila,
Jouni Puumalainen,
Petri Peltoniemi
Videolla: Niina Heinonen
Äänisuunnittelu
Jorma Hellström
Valosuunnittelu Simo Lappalainen
Pukusuunnittelu
Teija Kotka-Pulkkinen
Juliste Mirkka Hietanen
Esitykset
(vain 9kpl )
Suvilahti, rakennus 5 (Tiivistämö),
Kaasutehtaankatu 1, Helsinki
Lataa
Ensi-ilta
24. 4. 2010 klo 15.00
Huom esitysaika!
Esitystilan
talkookuvia näet >>tästä ARVIO
Odottelevan aika venyy Julkaistu:
26.4.2010 Touko Kauppinen HELSINGIN
SANOMAT Teatteri. Teatteri Kultsan jäsenistö
on keski-ikäistymässä, mutta teatterikunnossa se ei näy. 51-vuotiaan harrastajateatterin
uusin esitys on kiinnostavan fragmentaarinen ja tajunnan tiloja luotaava. Kuuden
kirjoittajan näytelmistä koostetun esityksen lähtökohtana on odotuksen hetki,
välitila, jossa jokin voi alkaa ja jotakin jäädä taakse. Myöhässä
olevaa lentoa odottaa yhdeksän ihmistä, joiden elämäntarinoiden kuuntelijaksi
ja muuntelijaksi Tiina Schneider (Minna Mirha) asettuu. Eksistentialistisia ja
absurdeja vivahteita saavan näytelmän Godot – se mitä odotetaan – on lähdöstä
kertova kuulutus. Sitä ennen kokemus ajasta venyy ja paukkuu, kun mennyt, nykyhetki,
tuleva ja kuvitelmat lomittuvat. Tiukasti
rajatut välähdykset ihmisten arjesta ovat eläviä, mutta syvempää vihiä heidän
tai Tiinan ajattelusta ei tarjota. Tarinat ovat toisistaan erillisiä ja usein
sävy muuttuu viitteelliseksi kielen, tietoisuuden ja maailman tapailuksi, kun
ihmiset alkavat toistella ja mietiskellä toistensa sanomisia. Näyttelijät
eivät lähde välillä pois näyttämöltä, vaan ovat kaikki koko ajan muodostamassa
tarinoita ja niiden taakse muodostuvaa jännitettä. Esityksessä löydetäänkin jaettua
odotuksen tunnelmaa: et ole ihan täällä, etkä varsinkaan tuolla, mutta jokin side
muihin on. Kiinnostava, ehkä alitajuinenkin
jännite ei juuri kasva esityksen kestäessä ja loppu tuntuu turhan psykologisoivalta.
Esityksessä naureskellaan 1970-lukulaiselle totuuden etsinnälle ja selittämisen
halulle, mutta vapautunut asioiden tapailu ja ihmettely voisi olla vieläkin rohkeampaa. |
|
